Kulinaristinen sydän Italiassa
Sisilialainen pannupizza ei itseasiassa ollut nimeltään sisilialainen pannupizza ennen kuin se levisi Atlantin yli Yhdysvaltoihin. Tämä yleensä suorakaiteen muotoinen, paksuudeltaan focaccian ja perinteisen napolilaisen pizzan väliin osuva pizza tunnetaan Sisiliassa nimellä sfinciuni. Perinteiset sfinciunin täytteet koostuvat tomaatista, sipulista, anjoviksesta, yrteistä ja voimakkaan makuisista juustoista. Italialaisten Jatka >>
On kaksi italialaista leipää, jotka varmasti lähes jokainen pystyy sijoittamaan pizzan tavoin alkuperämaahansa. Ne ovat tietysti ciabatta ja focaccia. Jos focaccian taustat kiinnostavat niin olen kirjoittanut aiheesta muutaman rivin täällä toisessa blogissani. Pari erilaista focaccia ohjetta löytyy myös tästä blogista. Tässä pyöreät, pizza-tyyppiset focacciat ja Jatka >>
”Jos sämpylän väliin lisää nakin, muodostuu nakkisämpylä.” Wikipedia Tässä nyt kuitenkin sämpylät ilman nakkia. Helppo, simppeli taikina, jossa 75% vehnäjauhoa, 15% ruisjauhoa ja 10% kaurahiutaleita. Taikinassa on 68% hydraatio, joten taikinaa on helppo käsitellä ja vaivausaika on lyhyt.Nesteestä puolet vettä ja toinen puolikas maitoa. Toki Jatka >>
Toinen toistaan herkullisemmille italialaisille maalaisleiville ei vain näy loppua. Erot leipien välillä ovat ajoittain pieniä, mutta jokainen leipä nojaa kuitenkin omaan paikalliseen perinteiden myötä kasvaneeseen identiteettiinsä. Noin 30 kilometrin päässä Roomasta sijaitsevan Genzanon nimikkoleipä ei ole italialaisten vehnäisten maalaisleipien joukossa suuri poikkeus. Tosin yksilöllisen vehnälesekuorensa Jatka >>
Joulun herkkupöydät on tyhjennetty ja vuodenvaihteen naposteltavatkin jo sulateltu, joten palataanpa peruselementtien äärelle. Otetaan meditatiivinen taikinatrippi ja leivotaan kuin ohimennen parasta ciabattaa, jota kotiuunista saa ulos. Äkkiseltään voisi luulla, että Ciabattan historia yltäisi jonnekin kauas menneisyyteen, kuten niin monilla muilla tunnetuilla italialaisilla leivillä. Ciabatta on Jatka >>
Italia on lukuisien pähkinälajikkeiden maa. Matkattaessa pohjoisen vuoristoseudulta vehreänvihreän keskiosan kautta kuivempaan ja kuumem paan etelään ilmasto ja kasvien kasvuympäristö muuttuu matkan varrella melkoisesti. Tämä ilmaston ja ympäristön monimuotoisuus tarjoaa mahdollisuudet erilaisten kasvilajien menestyksekkäälle viljelylle maan eri osissa. Pähkinöistä Italiassa kasvatetaan esimerkiksi Saksan-, Hassel- ja Jatka >>
Tattari, eli viljatatar on Siperian suunnalta kotoisin oleva vanha viljelykasvi, jota viljeltiin Suomessakin yleisesti 1800-luvun puoliväliin asti. Kiinnostus tattarin viljelyyn loppui Suomessa käytännössä kokonaan 1940-luvulla typpilannoituksen yleistymisen myötä. Uusien lannoitteiden ansiosta Suomenkin oloissa pystyttiin tuolloin lisäämään sellaisten kasvien viljelyä, jotka tuottivat kiinnostavampaa satoa ja vaativat Jatka >>
Palermo, Etna, Cosa Nostra, Marsala, Messanansalmi, foiniikkialaiset, saraseenit. Äkkiseltään tulee aika vähän mieleen Sisiliasta, Välimeren suurimmasta saaresta. Saari on kuitenkin yli 25t neliökilometriä ja siellä asuu reilut 5 miljoonaa ihmistä. Appelsiinien ja manteleiden lisäksi Sisiliasta tulee ainakin yksi loistava leipä, Pane Siciliano. Leipä tehdään osittain Jatka >>
